ArvoAreena

YKSILÖN MORAALINEN JA JURIDINEN ASEMA VALTION KANSALAISENA Yksilön toisaalta moraalinen ja toisaalta juridinen asema valtion kansalaisena tulee näkyviin erityisesti hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevassa erottelussa. Tässä päättelylogiikassa on keskeistä tehdä ero yksilöstä ihmiskun taan kuuluvana moraalisena toimijana ja toisaalta juridisena toimijana eli kansalaisena valtiossa, jonka vaikutuspiiriin hän kuuluu. Yksilön a) moraalinen asema perustuu luonnontilaan ( status naturalis ), jossa ainoastaan luonnolliset oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa. Tämä moraalinen asema voi muuttua sitä mukaa kun yksilö saa uusia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä menettää samaan tahtiin vanhoja. Yksilön b) juridinen asema ( status civilis) puolestaan perustuu hänen asemaansa valtion kansalaisena , jolloin häntä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien perusta lepää positiiviseen oikeuteen sisältyvien lakien ja oikeussäännösten sisällössä. Olennaista tässä erottelussa on havait...

ARVOT, NORMIT JA SOSIAALINEN JÄRJESTYS S osiaaliset rakenteet muodostuvat joko yksilöistä koostuvista sosiaalisista ryhmistä tai sitä laajemmi s ta sosiaalisista järjestelmistä. Sosiaalisille ryhmille on tunnusomaista kaksi vastakkaisiin suuntiin käyvää ilmiötä: a) toisaalta niissä esiintyy yhteisiä pyrkimyksiä eli pyrkimystä yhteisten normien ja arvojen mukaiseen käyttäytymiseen eli sosiaalista integraatiota, b) toisaalta niissä esiintyy sosiaalis t a 'erakoitumista' eli erilaisiin rooleihin erikoist u mista. Ryhmää laajemman sosiaalisen järjestelmän muodostaa yhteiskunta, joka muodostuu maantieteelli s esti määritellystä alueesta sekä siinä vallitsevien taloudellisten, poliittisten ja sosio-kulttuuristen osa-alueiden kokonaisuudesta. Laajimmillaan yhteiskun t a muodostaa valtion, suppeimmillaan valtakunnallisen osajärjestelmän eli yhdyskunnan, kuten esimerkiksi kaupungin tai kylän. Sosiaaliset järjestelmät ja instituutiot koostuv at ennen kaikkea ihmistenvälistä käyttäyty...

USKONNOLLINEN ARVOPERUSTA - YHTEISKUNNAN HISTORIALLINEN ELINEHTO Modernissa yhteiskunnassa kehitys on kulkenut kohti yhä suurempaa moniarvoisuutta ja liberalisoituvaa aate- ja toimintakulttuuria. Useat yhteiskuntatieteilijät ovat analysoineet tätä kehitystä ja päätyneet hyvinkin erilaisiin päätelmiin kehityksen suunnasta. Erityisesti, kun analysoinnin kohteena on ollut uskonnollisen ja ylipäätään henkisen katsomusperustan rooli tässä muutoksessa. Paitsi uskonto yhteiskunnallisena ilmiönä, myös uskonnol l isuus sinänsä - kuten ihmisten uskonnol l inen käyttäytyminen, uskonnolliset arvot ja normit - voivat olla empiirisen tieteen tutkimuksen kohteina. Sosiologiselta kannalta tarkasteltuna uskonnon on määritelty olevan "yliluonnollista maailmaa koskevien uskomusten ja pyhän-epäpyhän määritelmien järjestelmä, joka myös sisältää jokapäiväistä toimintaa varten ohjeita, jotka ovat kollektiivin, ryhmän tai yhteisön omaksumia". Sellaiset sosiologista yhteiskuntateoriaa edustavat kl...

LÄNSIMAISEN KULTTUURIN KRISTILLISET JUURET Saksalaisen oikeus- ja taloustieteilijän sekä sosiologin Max Weberin (1864-1920) näkemyksen mukaan länsimaissa juuri kristinusko suurimpana pelastususkontona on omannut sellaisen dynaamisen voiman, joka on kyennyt muokkaamaan ja muuttamaan koko länsieurooppalaista yhteiskunnallista, kulttuurista, sosiaalista ja oikeudellis-hallinnollista todellisuutta läpi vuosisatojen. Weberin päähuomio kiinnittyi niihin sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä elämänkäytäntöjä muokkaaviin voimiin, joita on ollut havaittavissa erityisesti protestanttista puritanismia edustavan uskonnollisuuden piirissä . Ilman profeetallisesta juutalaisuudesta periytyvää käsitystä koko maailmankaikkeutta hallitsevasta yhdestä Jumalasta ei ajatusta yleismaailmallisesta eettisestä monoteismista olisi koskaan päässyt syntymään. Toisaalta ilman kreikkalaista, analyyttisesti ja loogisesti perusteltua filosofiaa ei olisi syntynyt sellaista kristillistä teologista järjestelmää, joka ...